Hyväksymmekö ihmisten erilaisuuden vain silloin, kun se on helppoa?

Vieraskynä: Anne Roine Novetokselta pohtii, mitä erilaisuuden hyväksyminen työyhteisössä todella tarkoittaa ja miten esihenkilö voi auttaa erilaisia ihmisiä onnistumaan yhdessä.

Me kaikki ihmiset olemme erilaisia – mutta hyväksymmekö sen todella?

”Me kaikki olemme erilaisia.” Näin toteamme helposti ja asiaa suuremmin ajattelematta, melkeinpä rutiinin omaisesti. Me myöskin toteamme hyväksyvämme erilaisuuden ja vieraan käyttäytymisen.
Mutta hyväksymmekö sitä todella?

Mitä tapahtuu, kun työkaveri ajattelee täysin eri tavalla kuin minä? Kun hän katsoo minua kasvoillaan näytönsäästäjä, kun jankutan asiasta, josta itse olen innostunut. Hän kyseenalaistaa päätökseni, tarvitsee enemmän aikaa ajattelulle, puhuu liian suoraan tai ei puhu mielestäni riittävästi? Hänen tapansa tehdä työtä tuntuu minusta hitaalta, oudolta tai jopa väärältä?

Erilaisuutta on helppo arvostaa niin kauan kuin se ei häiritse omaa tapaamme toimia.

On varsina helppoa johtaa tai työskennellä samanmielisen kanssa. Asiat hoituvat ja päivän/projektin päättyessä on mukava taputtaa toista selkään; Kyllä me sentään olla hyviä.
Todellinen erilaisuuden hyväksyminen alkaa vasta silloin, kun kohtaamme ihmisen, jonka ajattelua tai käyttäytymistä meidän on vaikea ymmärtää. Ehkäpä työelämän ongelma ei siis olekaan se, ettemme tietäisi ihmisten olevan erilaisia. Ongelma on se, että odotamme heidän, erilaisuudestaan huolimatta, ajattelevan, käyttäytyvän ja reagoivan kuten me itse.

Erilaisuus on paljon enemmän kuin mitä näemme

Kun puhumme ihmisten erilaisuudesta, ajattelemme helposti ikää, sukupuolta, koulutusta, kulttuuritaustaa tai muita näkyviä eroja. Työyhteisön arjessa suuri osa erilaisuudesta on kuitenkin näkymätöntä.

Meidän ihmisten persoonallisuudet omaavat täysin erilaisia elementtejä, kuten temperamentti, arvot, kokemukset, tarpeet, kasvutausta, uskomukset, asenteet, motivaatiotekijät ja tavoitteet. Miten käsittelemme tietoa, ratkaisemme ongelmia tai teemme päätöksiä? Miten kommunikoimme keskenämme ja mitä sanomaton viestintä meistä kertoo?

Mikään ihmisen erilaisista tavoista ei ole oikein tai väärin. Ne ovat erilaisia tapoja kohdata maailma, työ, muut ihmiset ja elämä. Ja kuitenkin juuri nämä erilaiset ajattelemisen ja olemisen tavat aiheuttavat ihmisten välille täysin turhia ristiriitoja, ymmärtämättömyyttä, joskus murjotusta ja syyttelyä.

Miten arvelet projektin onnistuvan?

Erilaisuus ei useinkaan aiheuta ongelmaa – tulkintamme siitä aiheuttavat

Me emme näe pelkästään toisen käyttäytymistä. Koska me tulkitsemme sitä omien kokemustemme, arvojemme, tarpeidemme, motivaatioomme ja odotustemme kautta.
Pysähdynkö miettimään, miksi toinen toimii näin – vai olenko tehnyt hänen toiminnastaan oman tulkintani, jolla ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuden kanssa.

Työelämässä käytämme paljon aikaa, että yritämme saada muita ymmärtämään omaa näkökulmaamme. Paljon vähemmän aikaa käytämme siihen, että yrittäisimme ymmärtää, miksi toinen ihminen näkee asian eri tavalla.

Erilaisuuden kohtaamisessa yksi tärkeimmistä taidoista onkin uteliaisuus.
Sen sijaan, että ajattelisimme ”miksi hän taas toimii noin?”, voisimme kysyä:
”Mitä hän näkee tässä tilanteessa sellaista, mitä minä en näe?”

Tämä pieni muutos ajattelussa voi vaikuttaa merkittävästi vuorovaikutuksen onnistumiseen. Arvostelun tilalle tulee kiinnostus. Olettamisen tilalle kysyminen. Vastakkainasettelun tilalle syntyy ymmärrys.

Erilaisuuden hyväksyminen ei tarkoita sitä, että kaikesta pitäisi olla samaa mieltä. Hyvässä työyhteisössä voidaan ajatella eri tavalla, olla eri mieltä ja haastaa toisten näkemyksiä. Olennaista on se, miten olemme eri mieltä.

Ihmisten erilaisuus haastaa myös johtamista

Tasapuolisuus ymmärretään joskus niin, että kaikkia pitäisi kohdella täsmälleen samalla tavalla. Mutta jos ihmiset ovat erilaisia, miksi täsmälleen samanlainen johtaminen olisi aina hyvää johtamista?

Yksi työntekijä tarvitsee enemmän keskustelua, ohjeita ja palautetta. Toinen kaipaa selkeät tavoitteet ja sen jälkeen tilaa toimia itsenäisesti. Kolmas tarvitsee muutoksessa aikaa kysymyksille. Neljäs haluaa nopeasti päästä kokeilemaan uutta käytännössä. Oikeudenmukainen johtaminen ei välttämättä tarkoita samanlaista johtamista.

Hyvä johtaminen tarkoittaa kykyä tunnistaa ihmisten erilaisia tarpeita samalla, kun tavoitteet, vastuut, pelisäännöt ja oikeudenmukaisuuden periaatteet ovat yhteisiä.
Hyvä johtaja rakentaa olosuhteet, joissa erilaiset ihmiset pystyvät onnistumaan yhdessä.

Ohessa viisi ajattelemisen aihetta antavaa käytännön vinkkiä esihenkilöille

1. Kysy ennen kuin tulkitset.

2. Selvitä, mikä saa eri ihmiset onnistumaan

3. Tee eriävistä mielipiteistä sallittuja

4. Tarkkaile, ketkä tulevat kuulluiksi

5. Tutki myös omaa johtamistasi / onko tämä esihenkilölle tärkein kysymys?

Voi kysyä itseltäsi: ”Miten itse suhtaudun ihmiseen, joka ajattelee tai toimii täysin eri tavalla kuin minä.”
Tai päätä työpäiväsi haikailemalla 50 -luvun amerikkalaisen musikaalin mukaisesti: ”Why don`t you be like me?”

Anne Roine

 

Tule oppimaan lisää aiheesta!

Haluatko vahvistaa valmentavan johtamisen taitojasi ja oppia kohtaamaan erilaisia ihmisiä työyhteisössä? Valmentava johtaminen ja erilaiset persoonallisuudet -koulutus tarjoaa käytännön näkökulmia erilaisten ihmisten kohtaamiseen, johtamiseen ja yhteisen onnistumisen tukemiseen.

Koulutus järjestetään 7.10.2026 Superstoryn tiloissa, Ojakatu 3. Vetäjänä toimii Anne Roine, Novetos Oy.

Katso videolta Annen terveiset ja ilmoittaudu mukaan: www.tbc.fi/tilaisuudet/