Kiireen harha

Torfinn Slåen on tulossa 16.9. TBC Talkkiin Kiireen harha – kuinka irti tehottamista työmyyteistä puhumaan työnteon sitkeistä myyteistä, jotka ohjaavat meitä näennäiseen tehokkuuteen ja jatkuvaan kiireeseen. Näiden takana on paljon harhaluuloja, jotka vievät paljon energiaa, mutta tuottavat vain vähän tuloksia. Lue alta Torfinnin kirjoittamaa blogiteksti, joka saattelee meitä jo tämän aiheen pariin, ja ilmoittaudu mukaan Torfinnin tilaisuuteen kuulemaan lisää.

 

Kiireen harha – miksi tehokkuus ei tuokaan tuloksia? 

Kalenteri täynnä, sähköposti tulvii, puhelin soi. Juokset kokouksesta toiseen, vastaat viesteihin kävellessä ja syöt lounaan näppäimistön ääressä. Olet tehokas. Olet kiireinen. Olet… kenties myös uupunut? 

Kuulostaa tutulta? 

Tässä on paradoksi, joka vaivaa lukemattomia työntekijöitä: mitä tehokkaampia yritämme olla, sitä vähemmän merkityksellisiä tuloksia saamme aikaan. Mitä kiireisempiä olemme, sitä kauemmaksi etäännymme siitä työstä, joka todella innostaisi meitä. 

 

Tehokkuuden harha 

Olemme oppineet uskomaan, että tehokkuus on tärkein mittari työnteossa. Että kaikki aika on maksimoitava. Että multitaskaus on taitolaji ja nopeat reaktiot viesteihin osoitus ammattitaidosta. 

Mutta entä jos nämä uskomukset – nämä myytit – ovat juuri se, mikä estää meitä saavuttamasta niitä tuloksia, joita todella haluamme? 

Kun tarkastelemme lähemmin niitä ihmisiä, jotka todella saavat aikaan merkityksellisiä asioita, huomaamme jotain yllättävää: he eivät ole kiireisimpiä. He eivät tee määrällisesti eniten töitä. Sen sijaan he ovat oppineet tekemään tietoisia valintoja siitä, mihin keskittyvät. 

 

Kiireen kulttuuri ja sen piilokustannukset 

Nyky-yhteiskunnassa kiire on saanut lähes pyhän aseman. Se antaa statusta ja on menestyksen merkki. Jos et ole kiireinen, et ole tärkeä. 

Mutta tämä ajattelutapa maksaa meille kalliisti: 

• Keskittymiskyky rapistuu , kun hypimme tehtävästä toiseen
• Luovuus kuihtuu , kun ei ole aikaa pysähtyä ajattelemaan
• Laatu kärsii , kun kaikki pitää tehdä nopeasti
• Energia loppuu , kun elimistö on jatkuvassa valmiustilassa

Pahinta on, että alamme uskoa tämän olevan normaalia. Että työelämä on vain tällaista eikä meillä ei ole vaihtoehtoja. 

 

Vaikuttavuus vs. tehokkuus 

Tässä piilee ero niiden välillä, jotka näyttävät kiireisiltä, ja niiden, jotka todella saavat aikaan tuloksia. 

Tehokkuus kysyy: ”Miten voin tehdä tämän nopeammin?”

Vaikuttavuus kysyy: ”Pitääkö tämä ylipäänsä tehdä?” 

Tehokkuus optimoi prosesseja.

Vaikuttavuus kyseenalaistaa tarpeen. 

Tehokkuus mittaa määrää.

Vaikuttavuus mittaa merkitystä. 

 

Myyttien voima 

Miksi sitten pidämme kiinni tavoista, jotka eivät toimi? Syy on siinä, että nämä uskomukset – nämä myytit – ovat syvälle juurtuneita. Ne eivät ole meidän omia keksintöjämme, vaan lainatavaraa – ajattelumalleja, joita olemme huomaamatta omaksuneet ympäristön vaikutuksesta lapsuudesta saakka.  

Tämä ei ole kenenkään syy tai heikkous. Näin mielen pitkäaikainen syväohjelmointi vain toimii. Samalla tavalla kuin opimme kielen kuuntelemalla ympärillämme puhuttavaa, omaksumme myös uskomuksia siitä, miten elämässä ”kuuluu” toimia. Ne ohjaavat toimintaamme näkymättömästi, kuin autopilotti.

Siksi meidän on syytä olla armollisia itseämme kohtaan. Emme ole epäonnistuneet, jos huomaamme eläneemme näiden myyttien mukaan – olemme vain olleet inhimillisiä.

Joitakin yleisimpiä myyttejä: 

 

”Multitaskaus on tehokasta”  – Todellisuudessa aivomme eivät pysty keskittymään useaan asiaan yhtä aikaa. Se mikä tuntuu multitaskaukselta, on itse asiassa nopeaa vaihtamista tehtävästä toiseen, mikä kuluttaa energiaa ja heikentää suorituskykyä. 

 

”Viesteihin pitää reagoida nopeasti”  – Tämä luo jatkuvan keskeytyksen kierteen. Jokainen keskeytys vie keskimäärin 23 minuuttia, ennen kuin pääsemme takaisin syvään keskittymiseen. 

 

”Kaikki aika on maksimoitava”  – Tauot ja ”tyhjä” aika eivät ole ajan haaskausta, vaan välttämättömiä luovuudelle ja ongelmanratkaisulle. 

 

Tie eteenpäin 

Miten sitten pääsemme irti näistä haitallisista myytteistä? 

Ensimmäinen askel on tunnistaminen . Mitkä uskomukset ohjaavat omaa työskentelyäsi? Milloin viimeksi kyseenalaistit tapasi toimia? 

Toinen askel on kokeilu . Sen sijaan että yrittäisit muuttaa kaiken kerralla, valitse yksi myytti ja kokeile toisenlaista tapaa toimia. Esimerkiksi: tarkista sähköpostit vain kolme kertaa päivässä sen sijaan, että tekisit sitä jatkuvasti. 

Kolmas askel on tietoisten valintojen tekeminen . Kysy itseltäsi: ”Mikä on tässä hetkessä se yksi asia, joka toisi eniten merkitystä?” Keskity siihen. 

 

Kestävän työnteon mahdollisuus 

Työnteko ei tarvitse olla jatkuvaa selviytymistaistelua. On mahdollista löytää tapa toimia, joka tuottaa sekä tuloksia että hyvinvointia. Tapa, joka antaa energiaa sen sijaan, että se veisi sitä. 

Tämä vaatii rohkeutta kyseenalaistaa vallitsevia uskomuksia. Rohkeutta toimia toisin kuin muut. Rohkeutta uskoa, että vähemmän voi olla enemmän. 

Mutta kun löydät oman tapasi toimia – tavan joka perustuu tietoisiin valintoihisi eikä sokeaan kiireeseen – huomaat jotain ihmeellistä: työ alkaa tuntua taas merkitykselliseltä. Energia palaa. Tulokset paranevat. 

Ja ehkä tärkeintä: löydät takaisin sen innostuksen, jonka vuoksi aloit tehdä työtäsi alun perin. 

 

Torfinn Slåen  on norjalaissyntyinen ja suomalaistunut yritysvalmentaja, joka auttaa organisaatioiden avainhenkilöitä löytämään oman tapansa tehdä työtä vaikuttavasti ja kestävästi. Entinen fyysikko, joka on viettänyt vuosikymmeniä tutkimassa sitä, mikä saa ihmiset toimimaan pitkäjänteisesti ilman uupumusta. Vaikka Torfinn ohitti eläkeiän jo vuosia sitten, hän tekee edelleen työtä joka innostaa häntä päivittäin – elävänä esimerkkinä siitä, että työ voi antaa energiaa sen sijaan että se veisi sitä.

 

Lisää Torfinnin tekstejä ja ajatuksia löydät hänen omasta blogistaan.