Kuka vastaa, kun agentti menee tötöilemään perjantaina kello 17:00?
Lokakuun TBC-teknologiaverkostossa kysyttiin ääneen tämä kysymys jota moni on miettinyt hiljaa.
Pirkanmaalaisten teknologia-, teollisuus- ja palveluyritysten edustajia istui Vitec Acuten tiloissa pohtimassa AI-agentteja. Ei pelkkien teoreettisten PowerPointtien kautta vaan oikeista kokemuksista käsin. Kehittäjiä, tuotepäälliköitä, esihenkilöitä. Osa on jo rakentanut agentteja tuotantoon, osa visioi kovaa. Useimmat jotain siltä väliltä.
Ensimmäisellä esittäytymiskierroksella kävi nopeasti ilmi: Claude on monella päivittäisessä käytössä kokousmuistioihin, koodin kirjoittamiseen, asiakastiedon koostamiseen. Realia käytetään tukipyyntöjen läpikäyntiin ja yhteenvetojen tekemiseen. Cursor on kehittäjillä auki koko päivän. Copilot pyörii Microsoftin ekosysteemissä ja yrittää aamuisin kertoa, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi. Joku käyttää Claudea lenkillä, sanelle ajatuksia aamulenkin aikana ja siirtää ne suoraan töihin.
Mutta se, mitä monikaan ei vielä tee systemaattisesti: yhdistää nämä työkalut organisaation yhteisiin tavoitteisiin tai prosesseihin. Jokainen käyttää omassa työssään. Se on sekä mahdollisuus että aikapommi.
Tylsä keissi on paras keissi
Fellowmindin Otto Hintikka toi mukanaan konkreettisen esimerkin: myyntitilausten ja ostotilausvahvistusten käsittely automatisoitiin AI-agenteilla Avant Tecnolla. Käsittelytyö tehostui 80 prosenttia. Ihminen vapautettiin rutiinista, joka ennen vei päivittäin tunteja.
Kuulostaako tylsältä? Juuri siksi se toimi.
Onnistuneet agenttitoteutukset ovat rajattuja. Prosessi on selkeä, data on kunnossa, vastuu on nimettynä. Kun nämä kolme asiaa ovat kohdillaan, agentti tuottaa tuloksia nopeasti. Kun yksikään niistä ei ole, syntyy se tilanne, jossa agentti alkaa ”höpöttää puutaheinää” – kuten eräs osallistuja asian kuvasi.
Otto muisti myös kuulleensa toisaalla osuvamman tavan sanoa sama asia: älkää pitäkö ihmisiä tekoälyn prosessin panttivankeina. Se tarkoittaa, että jos agentti hoitaa 80 prosenttia, ihminen ei enää tarvitse istua siinä vieressä vahvistamassa jokaista askelta. Vapautetaan hänet oikeaan työhön.
Jos sitä ei ole kirjattu, sitä ei ole olemassa
Yksi tilaisuuden pysäyttävimmistä oivalluksista oli yksinkertainen: AI-kehitys on pakottanut organisaatiot palaamaan dokumentoinnin perusteisiin.
Claude, Copilot tai mikä tahansa agentti on vain yhtä hyvä kuin sen käyttämä tieto. Jos organisaation hiljainen tieto elää ihmisten päissä eikä missään järjestelmässä, agentti ei pääse siihen käsiksi. Se ei osaa arvata. Se ei lue rivien välistä. Ja jos opetusaineistossa on 9999 kuvaa koirasta ja yksi kissa jonka kerrotaan olevan koira, se tunnistaa kissan melko huonosti.
Eräässä keississä oli rakennettu tietopankkiagentti korvaamaan eläkkeelle jäävän asiantuntijan hiljaista tietoa. Agentti toimi, mutta vain niin hyvin kuin organisaation sisäiset wikit ja dokumentaatio antoivat sen toimia. Lopputulos pakotti siivoamaan vuosien aikana kasautunut tietokaaosta.
Mikä tuntuu siis tällä hetkellä takapakkina, onkin oikeasti pitkäaikainen investointi.
Kuka omistaa agentin – ja mitä tapahtuu, kun se poistetaan?
Tähän kysymykseen ei monessa organisaatiossa ole vielä vastausta. Agentit ovat liiketoiminnan omistamia ratkaisuja, eivät IT:n työkaluja. Niillä on työnkuva, käyttöoikeudet, vastuuhenkilö ja jonain päivänä myös exit-prosessi.
Vertaus tuli luonnostaan: samoin kuin uuden työntekijän perehdytyksessä kirjataan vastuut ja työnkuva, sama logiikka pätee agentteihin. Rooli pitää kuvata, tiimi perehdyttää – ja exit suunnitella jo ennen käyttöönottoa.
Jos agentti alkaa toimia väärin perjantaina iltapäivällä, kenen puhelin soi? Tämä ei ole tekninen kysymys. Se on johtamiskysymys.
Lisenssit kaikille, tieto luokiteltu kolmeen
Käytännön asioistakin puhuttiin. Tietoturvasta: yksinkertaisin toimiva malli on jakaa data kolmeen: täysin salainen, rajatusti jaettava, vapaasti käytettävä. Ei enempää. Selkeys vie pidemmälle kuin kontrolli.
Lisensseistä: mieluummin pääsy kaikille kuin yrittää kontrolloida kuka saa käyttää. Jos joku ottaa Clauden ilmaisversion käyttöön ja syöttää sinne yrityksen tietoja, riski on suurempi kuin hallittu lisenssi koko porukalle. Ja vaikka muutama jättäisi lisenssin käyttämättä, kokonaistuottavuus kasvaa silti.
Verkosto jatkaa keskustelua edelleen javuoden 2027 suunnittelutiimiin etsitään innokkaita ideoijia. Toivietakin on esitetty runsaasti, seuraaviin tapaamisiin toivottiin lyhyitä, rehellisiä keissejä mitä kokeiltiin, mitä meni pieleen, mitä korjattiin. Ei rakettitiedettä. Arkista tekemistä, josta muut voivat oppia.
Keskustelu jatkuu jo heti TBC Live-seminaarissa Tampere-talossa 22.10.2026. Aamupäivällä on luvassa teollisuuden AI-inspiraatioworkshop, jossa Fellowmind ja Avant Tecno avaavat oman matkansa käytäntöön asti. Tervetuloa mukaan!
