Resilienssillä myrskyn kestäväksi
Laura Valli – hallintotieteen tohtori, resilienssitutkija ja -kouluttaja pitää TBC:llä resilienssikoulutuksen joulukuun alussa. Tutustu aiheeseen jo ennakkoon, lukemalla alta Vallin artikkeli ja ilmoittaudu mukaan oppimaan aiheesta lisää.
Näin tunnistat resilientin organisaation jo ensiaskeleilla – 5 merkkiä, joihin kiinnitän huomiota resilienssikouluttajana
Resilienssi on terminä kaikkialla – jopa ärsyttävyyteen saakka. Väitän resilienssin teeman parissa 15 vuotta työskennelleenä, ettemme vieläkään täysin ymmärrä, mitä resilienssillä tarkoitetaan arjen jaksamisen vinkkilistojen lisäksi.
Organisaatioiden tasolla resilienssi on ennen kaikkea yksilöiden, ryhmien sekä organisaatiotason resilienssin summa, jonka pohjalta organisaatio varmistaa olemassaolonsa yllättävistä muutoksista huolimatta. Organisaation muutosjoustavuus, sinnikkyys ja mukautumisen taito eli resilienssi näkyy ennen kaikkea koko organisaation kykynä sopeutua, mukautua, selviytyä, oppia ja vahvistua kriiseistä.
Resilienssi huokuu jo käytävillä
Resilienssiä tieteellisesti yli vuosikymmenen tutkineena ja organisaatioiden resilienssiä rakentamaan auttavana mentorina kiinnitän huomioni tiettyihin seikkohin astuessani sisälle organisaation toimipisteeseen. Resilienssi nimittäin näkyy ja huokuu jo siinä, miten ihmiset tervehtivät toisiaan käytävillä ja miten minuun ulkopuolisena suhtaudutaan.
Muistan useita esimerkkejä tilanteista, joissa organisaation jäsen on tehnyt taloudellisesti merkittävän virheen. Olen nähnyt, miten työntekijää kohdellaan organisaatioissa, joissa resilienssiin ei ole panostettu. Hätä, häpeä, viha, kiukku ja kommunikaation puute ovat käsin kosketeltavissa. Sähköposteja viuhuu ja niissä käytetään pitkiä virkkeitä sekä isoja kirjaimia. Lisäksi sähköpostin vastaanottajien kenttä on tupaten täynnä. Itse tapahtuma jää usein kuitenkin käsittelemättä.
Entäpä resilienssiin panostavat organisaatiot? Täysin erilainen lähestymistapa. Asia käsitellään välittömästi, jotta emotionaalinen painolasti ei ala leviämään hallitsemattomasti tiimien kesken. Toimenpide käsitellään mielenkiintoa osoittaen, sillä virheeseen johtanut tapahtumien ketju sisältää äärettömän mielenkiintoista ja tärkeää dataa. Lisäksi toimenpiteisiin tehdään jo saman tien hienosäätöä, ja muutoksista myös viestitään.
Sama tapahtuma – kaksi täysin erilaista lähestymistapaa.
Miksi resilienssi on enemmän kuin kriisivalmius?
Yrityksissä resilienssi ei ole pelkkää kriisivalmiuden kehittämistä sähkökatkoihin tai tulipaloihin varautumalla. Resilientit yritykset pystyvät seilaamaan yllättävissä myrskyissä ja vaikeuksien merillä pitkälti miehistön ammattitaidon, aluksen kapteenin ja perämiehien kokemuksen sekä sisäisen kommunikaation turvin.
Lisäksi jo tyvenen aikana testatut sidosryhmäsuhteet tulevat erityisesti myrkyissä merkityksellisiksi. Ne muodostavat turvallisten satamien verkoston, joiden avulla yritys saa pidettyä kiinni niin omasta huollostaan kuin tärkeimmistä ydintoimintaan liittyvistä prosesseistaan.
Mistä resilienssin huomaa yritysten arjessa?
Tarkastelen erityisesti seuraavia tekijöitä asiakasyritysten kanssa organisaatiota myrskynkestäväksi yhdessä rakentaessamme:
- Oppimiskyky
Miten ylläpidämme oppimiskykyämme tyvenellä ja myrkyissä?
Resilientit organisaatiot pystyvät hyödyntämään jatkuvaa palautteenkeruuta oman oppimisensa ja mukautumiskykynsä lähtökohtana. Tämä vaati sitä, että organisaatio ja henkilöstö haluavat dokumentoida erilaisia virhetilanteita, keskustella niistä ja kehittää toimintaansa niiden pohjalta. Tämä vaatii virheille avointa organisaatiokulttuuria, jossa toimintakykyä arvostetaan ja siitä pidetään huolta.
- Roolitus vahvuuksien mukaan ja tehtävänkuvien selkeys
Millainen roolitus yrityksessämme on myrskytilanteisiin ja kuka johtaa sekä kantaa lopullisen vastuun?
Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan tulee tietää oma paikkansa kriisitilanteen sattuessa. Vielä tärkeämpää on, että vähintään ennalta määritetty avainhenkilöstö on harjoitellut kriisitilanteita varten. Myös johtajan jakamaton vastuu tulee olla määritettynä. Kriisitilanteita värittää usein stressi, joka altistaa päätöksenteon vinoumille ja tilannetiedon katkoksille. Molempiin on mahdollista vaikuttaa ennalta.
- Psykologinen turvallisuus
Miten vaalimme psykologista turvallisuutta normaalitilanteissa ja mitä mukanamme saapuu joka päivä eri tiloihin?
Psykologinen turvallisuus luodaan arkipäivissä – ei kriisitilanteissa. Psykologisesti turvallisessa työympäristössä henkilöstö voi huoletta keskittyä ammattitaidostaan käsin toimimiseen toiminnan ollessa myös johtamiskäyttäytymisen ja alaistaitojen osalta ennakoitavaa. Ihmisaivot tulkitsevat uhkia hengissäsäilymisen mahdollistamiseksi. Vain koettu turvallisuus saa uhkatutkan vaimenemaan vapauttaen energiaa muuhun.
- Palautteen monipuolinen hyödyntäminen
Millä tavoin varmistamme sen, että palautetta on turvallista antaa ja että palaute otetaan viivytyksettä huomioon toiminnan mukauttamisessa?
Resilientti organisaatio kykenee pitämään yllä useita erilaisia palautteen antamisen ja käsittelemisen prosesseja. Lisäksi resilientti organisaatio varmistuu siitä, että palautteen hyödyntämisestä ja toiminnan mukauttamisesta vastaa riittävä määrä henkilöitä. Kerätty palaute, jota ei käsitellä, aiheuttaa turhautumista ja kokemuksen siitä, ettei palautteen antaminen ole merkittävää. Ilman palautetta organisaatio ei voi oppia. Organisaatio, joka ei opi, ei pysty mukautumaan myrskyihin.
- Arvoperustainen organisaatiokulttuuri ja merkityksen kirkastaminen
Miten olemme varmistuneet siitä, että tiedämme, mikä on organisaation yhteinen tarkoitus ja millaiselta arvopohjalta organisaation jäsenet työtään tekevät yhteisen hyvän eteen?
Arvot ja jaettu merkitys ovat yksi vahvimpia resilienssiä rakentavia teemoja organisaatioresilienssin saralla. Arvot ovat paljon muutakin kuin kirjauksia strategiassa. Arvot kuvastavat prosesseja, joiden kautta yksilö tulee organisaation osaksi: perehdytyksen laatu, tiimien ryhmäkoheesio, tavoiteltu johtamiskäyttäytyminen, palveleva johtaminen, työnjaon selkeys, kokemus arvostuksesta ja yhteisesti jaettu palo tehdä organisaatiossa töitä.
Resilienssiä on mahdollista rakentaa jo ennakoivasti
Yllättävä kriisi ulosmittaa tyvenellä tehdyn yhteisen työn. Kriisissä määritetty yhteinen suunta sekä jaetut arvot ohjaavat päätöksentekoa, joka on yksiselitteistä ja selkeästi johdettaville viestittyä. Ennakoitavuus vähentää huomattavasti kaaoksen tunnetta ja lisää uskoa siihen, että juuri tällä hyvällä omalla porukalla kyllä selviämme tästäkin tapahtumasta.
Mitä ajatuksia nämä seikat herättävät sinussa?
Mikä seikka teidän yrityksenne osalta on edellä mainittujen teemojen osalta jo kunnossa, ja mikä taas vaatii vielä hieman työskentelyä?
Tervetuloa rakentamaan resilienssiä uudelle tasolle
Tampere Business Campus järjestää 3.12.2025 tilaisuuden, jossa saat käytännön näkökulmia ja työkaluja viedäksesi resilienssiosaamisesi uudelle tasolle.
Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan ajatuksiani siitä, miten rakennat organisaatiollesi kestävää resilienssikykyä – niin arjen haasteissa kuin yllättävissä kriiseissä.
